Oppimistehtava 2

helmikuuta 15, 2021

Oppimistehtava 2

Liikunta, yksi hyvinvoinnin pilareista

Hyvinvointi on laaja kasite ja siihen kuuluu seka yksilon, etta yhteison hyvinvointi. Sana hyvinvointi saattaa luoda mielikuvan ihmisen fyysisesta hyvinvoinnista, mutta hyvinvointi on paljon muutakin. Itseasiassa hyvinvointi voidaan jakaa kolmeen eri ulottuvuuteen. Ulotuuvuuksia ovat terveys, materiaalinen hyvinvointi ja koettu hyvinvointi eli elamanlaatu.

Hyvinvoinnin tarkeita pilareita ovat muun muassa uni, ravitsemus, liikunta ja stressinhallinta. Naiden ja muutaman muun tekijan tasapaino auttavat saavuttamaan paremman elamanlaadun. Hyvinvointi ansaitsisi oman kirjoituksensa, mutta tassa blogi kirjoituksessa aion tarkemmin keskittya naista tekijoista liikuntaan.

Photo by Tim Mossholder on Unsplash

Miksi liikunta on niin tarkea osa ihmisen hyvinvointia? Kautta aikojen ihmiset ovat olleet fyysisia olentoja. Liikkuminen vaikuttaa positiivisesti ihmisen psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen terveyteen. "Liikunnalla on merkittava rooli useiden sairauksien ennaltaehkaisyssa ja hoidossa seka yleisesti kokonaisvaltaisen terveyden yllapidossa." kerrotaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla. Liikunta ei katso ikaa, vaan siita voivat hyotya jokainen ikapolvi. Metsassa lenkkeily rauhoittaa mielta ja potkunyrkkeily treenit saattavat olla jollekin paikka purkaa energiaa.

Liikunta vaikuttaa positiivisesti psyykkiseen terveyteen. Liikunta tuo hyvaa mielta ja madaltaa stressia. Kun harjoittaa liikuntaa josta pitaa ja jossa on hyva, voi kokea onnistumisen tunteita, josta saa mielihyvan tunnetta. Jokainen on varmaan joskus elamansa aikana tuntenut itsensa vasyneeksi ja laiskaksi jolloin tekee mieli vain maata sohvalla koko paivan. Huomaat vireyden eron kun vertaat naita lohoily paivia paiviin jolloin olet aloittanut paivan aamulenkilla. Tehokkaan paivan jalkeen uni tulee helpommin ja unen laatu on parempaa. Kun nukkuu hyvin saa siita vireytta lisaa seuraavaan paivaan. Tietenkaan en talla tarkoita sita, etta joka paiva taytyisi liikkua ja urheilla. On myos hyva osata rentoutua ja pitaa taukoa liikkumisesta.

Sen lisaksi, etta liikunta vaikuttaa psyykkiseen terveyteen vaikuttaa se positiivesti myos fyysiseen terveyteen. Erilaiset muodot liikkumisesta vahvistavat eri fyysisia osia. Esimerkiksi trampoliinilla hyppiminen tai korkeushyppy vahvistavat ihmisen luustoa ja janteita. Jalkalihakset tyoskentelvat kovasti saaden pomput aikaan. Nopeutta ja ketteryytta voidaan kehittaa esimerkiksi juoksuharjoituksilla. Olen itse huomannut eron hengityksen kehityksessa kun olen taas pitkasta aikaa alkanut lenkkeilemaan. Alkuun hengittaminen oli raskasta, mutta jo muutaman kerran jalkeen olen huomannut, etta keuhkoni ovat kehittyneet ja verenkierto vilkastunut.

TEKO Terve koululainen sivulla sanotaan seuraavasti liikunnan kuormituksesta ihmiseen:

"Monipuolinen liikunta kuormittaa tasapuolisesti kaikkia elinjärjestelmiä:

hengitys- ja verenkiertoelimistö: kestävyys-, nopeuskestävyys- ja voimakestävyysharjoitukset
tuki- ja liikuntaelimistö: lihasvoimaharjoitukset, liikkuvuusharjoitukset, hyppelyt
hermolihasjärjestelmä: taito- ja tekniikkaharjoitukset, nopeusharjoitteet"

Psyykkisen ja fyysisen terveyden lisaksi liikunta vaikuttaa positiivisesti myos sosiaaliseen terveyteen. Nuoret jotka ovat pienesta asti harrastaneet joukkueurheilua ovat koko lapsuutensa opetelleet liikunnan ohella vuorovaikutus taitoja. Joukkueessa jokainen osallinen on tarkea ja kaikki taytyy ottaa huomioon. Joukkueen kapteeni on ''pomo'' jonka ohjeistukset taytyy ottaa vastaan. Myos lenkkipolulla saatat tormata mukavan oloiseen ihmiseen ja yhtakkia juttu luistaakin hyvin ja saat uuden ystavan.

Kun lapset nakevat pienesta pitaen vanhempiensa liikkuvan ja tukevan lasten omaa liikkumista, oppivat he itsekin varmemmin tahan elamantyyliin. On hyva antaa lapselle mahdollisuus hyodyntaa hyotyliikunta. Muutaman kilometrin koulumatkan voi hyvin kavella tai pyorailla. Suomi on hyvinvointi valtio, mutta siita huolimatta meillakin on eroja liikunnan harrastamisessa riippuen sosioekonomisesta asemasta. Hyvatuloiset harrastavat liikuntaa enemman kuin muut. Myos koulutuksen on huomattu vaikuttavan liikunnan harrastamisen yleisyyteen. Naita eroja voitaisiin yrittaa pienentaa esimerkiksi alentamalla urheiluharrastusten hintoja tai tarjota enemman apua vahavaraisemmille. Olisi tarkeaa antaa kaikille mahdollisuus harrastaa liikuntaa.